Poika on tullut kotiin!!

Ei, ei, kyllä hän on tyttö. Vai mitä olette mieltä näin sirojalkaisesta yksilöstä?

Hän sai toki ylleen kauniin valkoisen pinnan, kuten arvata saattaa ja voi mikä kaunotar hänestä puhkesikaan!

Tästä oli siis alunperin tarkoitus tulla tietokonepöytä, jotta minä saan tietokonepöydästä ompelupöydän. Mutta tämä onkin niiiiin täydellinen tälla lailla kansi suljettuna, että taidan jatkossakin jaksaa raahata ompelukoneen keittiönpöydän päälle, kun ompelupäälle satun!;)

Lipaston päälle laitoin isoisoisäni kuvan ja isosetäni vanhat kynttilänjalat kynttiläsomisteen molemmin puolin .

Olen edelleen ollut niin sekaisin tuosta nettihäiriköstä, että en ole pystynyt blogeihin keskittymään. En vaan voi ymmärtää, miten sairas ihmisen täytyy olla, että varastaa niinkin kipeät ja vaikeat muistot kuin mitä minulla on ja mistä kirjassani kirjoitan, ja levittää niitä sitten ominaan ympäri nettiä:( En vain pysty käsittämään, että tämä henkilö ensin loi ystävyyssuhteen minuun ja sitten alkoi levittää juttujani ympäri nettiä ominaan. Olen niin syvillä haavoilla tällä hetkellä, henkisesti täysin raiskattu. Mutta periksi en anna ja tiedän, että vielä joku päivä saan tuon ihmisen todellisen identiteetin selville ja uskon vakaasti siihen, että jokainen joutuu vastaamaan pahoista teoistaan.

No, jotta ei liian synkkiin tunnelmiin lopetella, niin laittelenpa tähän vielä kuvan meidän innokkaista Christina ja Daisy-neideistä, jotka innokkaasti jo odottelevat pulkkamäkeen pääsyä!:)

Ihanaa viikon jatkoa kaikille!