Jouluyllätyksiä

Joulu tuntui menevän ohi nopeaan. Tänä vuonna en jotenkin päässyt oikein joulutunnelmaan, vaikka saimme aivan täydellisen valkoisen joulunkin aatoksi. Huolet ja murheet painavat vain nyt liiaksi sydämessä ja hartioilla, vaikka yritinkin ne painaa taka-alalle joulun ajaksi. Toisaalta en harmittele, että joulu meni miten meni, sillä uskon siihen, että kyllä niitä uusia jouluja vielä tulee.

Tänään kuitenkin koin jouluisen tunteen, kun tyttäreni toi innoissaan postia ja hihkui "Äiti, äiti, siulle on tullut paketti!". Liisan "varoitteluista" jo osasin aavistaa paketin lähettäjän. Ja kylläpä paketin sisältö saikin minut hyvälle mielelle. Paketista löytyi mm.vanhoja kynttilänpidikkeitä, suklaita, tällainen pieni sinkkitalo suuremman sinkkitaloni vierelle,

kauniisti pakattuja kynttilöitä

ja tiedättekö...kun saa jotain, mitä ei ole tiennyt kaipaavansa, mutta sitten kun sen saa, niin se on jotain niin ihanaa ja kaunista, että sitä tekisi mieli katsella tuntitolkulla? Tällaisen tunteen herätti tämä Liisan lähettämä sydänketju:

Sydämellinen kiitos Liisa!<3

Meillä ei ole juurikaan ollut tapana erityisemmin lahjoa aikuisia, sellaisia käytännön lahjoja olemme saaneet. Tänä vuonna sain kuitenkin tällaisen kauniin rasian kummivanhemmiltani

Äidiltäni sain kauniin pitsienkelin, josta minulla ei ole nyt kuvaa. Äitini oli myös kaivellut taas vanhoja kätköjään ja oli löytänyt minulle ukkini kuvan, josta olen todella iloinen. Hän toi minulle myös tällaisen vanhan kupongin, jolla äidin vanhemmat ovat aikoinaan saaneet hankkia ruokaa. Tästä tuli taas suuri Aarteeni! Nyt en vain tiedä, mihin tuon kupongin laittaisin esille, että säilyy hyvänä. Pitää miettiä sille täydellistä paikkaa.

Ulkona on hurja tuuli ja jouluaatoksi satanut monen kymmenen sentin kaunis lumipeite on jo historiaa. Aivan kuin olisi kevät tullut!

Oikein mukavaa viikon jatkoa kaikille!<3